Jo muutaman vuoden ajan ajatuksissani on muhinut ankeriaan saaminen lautaselle. Tänä kesänä ideasta tuli totta ja valmistin pitkäsiiman pyyntiä varten. Erinäisten pyyntipaikkojen kokeilemisen jälkeen alkoi myös myös saalista löytyä :)
Laatikkona toimi pappani valmistama vanha ankkurin säilytyslaatikko. Koko on noin 40cm x 40cm. Jälkikäteen ajatellen tuuletuksen kannalta huomattavasti parempi vaihtoehto pohjan tekemiseen on käyttää vesivaneria ja porata siihen tuuletusreikiä.
Sivuille sahasin rautasahalla noin 1,5cm syvyisiä uria 2cm välein. Sahaamisen jälkeen urat kastellaan ja annetaan puun turvota. Tämän jälkeen puhdistetaan urat uudelleen sahalla. Viimeistely ja tikkujen poisto tehdään kalastajanlangalla ja hiekkapaperilla hiomalla. Siimasta tuli 60-koukkuinen.
Selkäsiiman virkaa toimittaa 18-säikeinen kalastajanlanka. Langan kyllästin Pintotexilla jäykkyyden lisäämiseksi. Selkäsiimaa on syytä tehdä useampi metri ylimääräistä korjauksien varalle. Ankerias on nimittäin aika veijari kalaksi. Se vetää siiman monesti pohjamutiin ja tuloksena on ajoittain pohjaan juuttunut siima. Myös koukut ovat kovalla rasituksella. Mikäli joudut katkaisemaan selkäsiiman sido se loppupoijussa olevaan päähän kiinni ja koe jäljellä oleva siima.
Tapsit tein 15-säikeisestä kalastajanlangasta. Pituutta noin 70cm. Koukkujen koko on 3/0 ja valmistusmaa Japani. Päällimmäinen tavoite oli keskittyä juuri ankeriaan pyyntiin joten käytin suhteellisen suuria ja laadukkaita koukkuja. Mikäli mielii saada saaliikseen lisäksi muita kaloja (esim. kuhaa ja haukea) on astetta pienempi koukkukoko ehdottomasti parempi. Ankerias myös syö syötin niin syvälle että koukun irroittaminen on käytännössä mahdotonta. Sakset kuuluvat ankeriaan pyytäjän perusvarustukseen. Huomioi keittiönpöytämme saama patina, tällä pöydällä on tehty muutakin kuin syöty. :D
Reseptejä ja savustusohjeita seuraa myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti